Tässä kolumnissa Kantamoinen toivottaa jokaiselle onnea ja levollista kesää. Juuri nyt on hyvä aika antaa itselle lempeän lämmin kiitoshalaus.
Onnea kaikille valmistuneille ja urakkansa päättäneille, jotka ponnistelivat ja saavuttivat tavoitteensa, kenties huippuarvosanoin ja poikkeuksellisella menestyksellä. Olettehan ylpeitä itsestänne, tyytyväisiä ponnisteluunne ja saavutuksiinne, kiittäkää itseänne ja läheisiänne, riemuitkaa, nauttikaa valosta ja pysähtykää näkemään kesän kauneus ja ihmeellisyys. Olette todellakin hetkenne ansainneet – juuri nyt on riittävän hyvä. Jokaista teistä odottaa ikioma elämänpituinen – ja makuinen matka, joka vielä saa olla hämärän peitossa.
Onnea kaikille valmistuneille ja urakkansa päättäneille, jotka ponnistelivat ja saavuttivat omat henkilökohtaiset tavoitteensa. Onnea teille, joiden oppimispolku ei ole ollut se tavanomaisin ja suorin, vaan mutkainen ja kivinen. Matkalla on kenties ollut rotkoja, joihin olette kompastelleet – ja taas nousseet uudelleen ja uudelleen. Ehkä rotkot ovat muodostuneet terveys – tai mielenterveysongelmista, neuropsykiatrisista haasteista tai vaikeista elämänkokemuksista – yhtä kaikki, te ette ole antaneet periksi, vaan olette pitäneet kiinni toivosta, välillä epätoivon maastossa tarpoen. Olettehan ylpeitä itsestänne siinä kohtaa matkallanne, missä nyt olette. Kiittäkää itseänne ja läheisiänne. Nyt on hyvä aika huokaista, uskaltaa katsella ympärilleen, nähdä luonnon kukoistus eri väreissään.
Onnea kaikille niille rohkeille tyypeille, jotka uskalsivat katsoa hankalia tunteitaan kohti, olla rehellisiä niin itselleen kuin läheisilleen ja tehdä tärkeitä muutoksia, pysähtyä lepäämään. Nämä tyypit eivät välttämättä valmistuneet mihinkään, saavuttaneet mitään todistuksessa näkyvää ja samalla he ylittävät itsensä
”Jokaikinen aamu, päivä, ilta ja yö.” Viime aikoina nuorten psyykkinen pahoinvointi on ollut erityisen huomion kohteena. Psyykkisten ongelmien kanssa painivat nuoret todellakin ansaitsevat äänensä kuuluviin, myös jokaiselle heistä kuuluu oma kesäjuhlansa. Yksi vakavasta masennuksesta kärsivä nuori kuvaili sairasloman kautta syntynyttä ulkopuolisuuden kokemustaan: ”mihin kuulun, kun en pysty opiskelemaan tai harrastamaan, minulta vaatii jatkuvasti voimia muistaa, että olen paljon muutakin kuin masennukseni, etten anna häpeälle periksi.” Sylillinen lämpöä siis sinulle, joka uskalsit todeta, ettei nyt ole suorittamisen aika – jossain vaiheessa huomaat taas, että mielessäsi ja kehossasi on tilaa ja voimia unelmille.
Harjoitellaan kesällä yhdessä olemaan hippusen myötätuntoisempia niin itseämme kuin toisiamme kohtaan: ”Yksi myötätuntoinen hetki voi muuttaa päiväsi kulun. Monta itsemyötätuntoista hetkeä voivat muuttaa elämäsi.” Ilon hetkiä ja oivallusten pisaroita toivottavat kesääsi Kantamoisen naiset: Sonja, Veera, Sirpa & Jonna!
Teksti: Jonna Henriksson
Teksti on julkaistu myös Ideapark NYT! -lehden kolumnina 7.6.2021.
