Uusi kouluvuosi on käynnistynyt. Tunnelma on odottava ja jännittynyt, innostunutkin. Koululaiset teroittavat kyniään ja tutustuvat uusiin kavereihin.  Eivät kuitenkaan kaikki. Osaa koulu ahdistaa, osa ei pääse sinne ollenkaan. Juurisyyt ilmiön takana ovat hyvin moninaisia.

Usealla voi olla myös jokin tutkittu diagnoosi, jonka vuoksi kouluympäristö aiheuttaa valtavaa kuormitusta eikä avuksi riitä vanhemmille annettu kehotus kantaa jälkikasvu kouluun vaikka väkisin. Kehotus kylvää siemenen vanhempien huonommuuden ja häpeän tunteiden kasvulle. Kynnys osallistua koulupalavereihin tai vanhempainiltoihin kasvaa. Eristäytymisen kierre voi syventyä entisestään, ja sehän on tutkitusti jo itsessään riski ihan kaikenikäisten hyvinvoinnille.

Kun lapsi tai nuori ei käy koulua, tulee kuvioihin usein jossain vaiheessa lastensuojelu, ja tilaus tukea vanhemmuutta sekä perhesysteemin toimivuutta.  Tärkeitä asioita, ja toisinaan aivan ratkaisevia nämäkin, mutta yli 25 vuotta alalla työskennelleenä huomaan yhä useammin miettiväni, että eikö mitään muuta ole tehtävissä?  Ajattelen, että yksilön tai yksittäisen perheen puutteiden lisäksi katse pitäisi tsuumata entistä enemmän ympäristöihin, ja siihen, millaisin teoin ja muutoksin saamme niitä muokattua yhä useammalle lapselle ja nuorelle sopiviksi. Nämä pienet, oivaltavat muutokset eivät vaadi useinkaan edes lisäresursseja, vaan joustoa ja hyvää tahtoa.

Kouluakin, kun voi käydä niin kovin monella tavalla. Usein kyse on myös ihan pienistä toisin tekemisistä vuorovaikutustilanteissa tai kyvystä katsoa tilannetta lapsen ja nuoren näkökulmasta.  Opetus- ja ohjaustyötä sekä vanhemmuutta itsekin kompuroineena tiedän, ettei aina niin helppoa, muttei myöskään mahdotonta.  Lisäksi tietysti tarvitaan resurssiviisaita ratkaisuja kouluarkeen tai laajemmin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, mutta ne ovatkin sitten kenties toisen kolumnin tai keskustelun paikka.

Hyvää syksyä ja myötätuntoista kouluvuotta toivottaen;

Sirpa Mäkinen

Kirjoittaja työskentelee terapiavastaavana Kantamoinen osuuskunnassa, joka järjestää kerran kuukaudessa Ideaparkin toisessa kerroksessa ”Vanhempien IDIS -iltoja”. Ne tarjoavat tietoa ja hengähdyshetken eri syistä enemmän tukea tarvitsevien lasten vanhemmille. Seuraava tilaisuus on ke 21.9. klo 17.30-19.30.

Teksti on julkaistu myös Ideapark NYT-lehden kolumnina 12.9.2022.